Kehoni otti ohjat ja kipu turrutti mielen. Jokainen siivenisku repi vyötärön lihaksia. Kohosin nopeasti lentokorkeuteeni. Katsoin alas ja näin pikkuruisia ihmishahmoja. Aloin kohota loivemmin, löysin vauhdin joka kantoi minua vähitellen ylöspäin. (Kuolemattomien kaarti, s. 26-27.)Luin loppuun toisen Tähtifantasia-ehdokkaan eli Steph Swainstonin Kuolemattomien kaartin. Kirja oli omaperäistä fantasiaa ilman tyypillisiä kliseitä. Lukija heitetään keskellä Nelimaata, joka on erikoinen sekoitus keskiaikaa ja nykyisyyttä sanomalehtineen, linnoineen, miekkoineen ja farkkuineen. Kirjan päähenkilö Jant Shira on minä-kertoja, jolle maailma on itsestäänselvyys eikä näin lukijallekaan selitellä liikoja. Jant on outo olento: sekoitus kahta rotua, jonka ansiosta hän osaa ainoana maailmassa lentää. Tämän lisäksi hän on Nelimaan nopein mies, kuolematon, keisarin Airut, sekä auttamattoman koukussa Scolopendiumiin.
Nelimaa on sodassa turilaita vastaan, jotka ovat ihmisen kokoisia hyönteisiä. Nelimaan asukkaat eivät ymmärrä turilaita tai niiden tarkoitusperiä. Ne repivät ja tuhoavat kaiken eteensä sattuvan ja pyyhkäisisivät Nelimaan alleen, mikäli sen asukkaat eivät taistelisi niitä vastaan. Kukaan ei tiedä mistä turilaat ovat tulleet tai miksi. Eräänä päivänä niitä vain oli ja tämän jälkeen sodalle ei ole näkynyt loppua. Nelimaan lisäksi lukija pääsee myös tutustumaan Siirrokseen rihmahampaisine tiikereineen, trunkkeineen ja puhuvine liskoineen, jonne Jant päätyy vedettyään yliannostuksen Scolopendiumia. Onko Siirros vain huumehouruista harhaa vai kenties jotain enemmänkin?
Vaikka päähenkilö on kuolematon, on hän kaikkea muuta kuin voittamaton supersankari. Hänellä, kuten muillakin kuolemattomilla, on inhimillisiä heikkouksia ja paheita. Jant on rasittava, ärsyttävä ja raivostuttava, mutta voitti minut kuitenkin vähitellen puolelleen. Kokonaisuudessaan Kuolemattomien kaarti oli mielenkiintoinen lukukokemus, joka vei mukanaan kun kirjan maailmaan oli lopulta päässyt sisään.
Luetpa sinä mielenkiintoiselta vaikuttavia kirjoja! Bongasin tuolta alempaa Alkumetsän, joka minun pitää ehdottomasti jossain vaiheessa lukea!
VastaaPoistaLuin tuon Alkumetsän lukupiirissä ja siellä se jakoi kovasti mielipiteitä - yksi piti todella paljon ja toinen taas ei yhtään. Toivottavasti on kuitenkin sinun makuusi. :)
VastaaPoistaSteph Swainstonista on tullut viime vuosina yksi suosikkikirjailijoistani, ja siksi olen ylen onnellinen, että hänen kirjansa ovat päässeet suomennettavaksi asti.
VastaaPoistaSwainstonin maailma on uuskummaa, joten siihen eivät kaikki ihastu, mutta mukava nähdä, että olit ihan positiivinen kirjan suhteen.
Ilman suomennosta en olisi luultavasti tullut tähän kirjaan tarttuneeksi - toivottavasti jaksavat jatkaa sarjan suomentamista toisen osan jälkeenkin.
VastaaPoistaErikoinen maailma oli Kuolemattomien kaartissa luultavasti parasta ja haluan ehdottomasti päästä tutustumaan siihen enemmän. :)
Meinasin myös ostaa tämän (jossain vaiheessa) kunnes luin ensimetrit kirjakaupassa. Siivekkäät päähenkilöt eivät oikein iskeneet allekirjoittaneeseen joten päätin jättää väliin. Tästä meinasi tulla mieleen Hal Duncanin Vellumi-sekametelisoppa.
VastaaPoistaKirja oli mielestäni kyllä ehdottomasti lukemisen arvoinen, vaikkakin itse olisin mielelläni lukenut siivekkäämpääkin tarinaa. Siivet eivät erityisesti korostuneet tarinassa, vaan olivat varsin luonteva ja luonnollinen osa päähenkilöä.
VastaaPoistaVellumia en ole lukenut, joten siitä en osaa sanoa.