tiistai 19. kesäkuuta 2012

Robert Jordan & Brandon Sanderson: Towers of Midnight

Robert Jordanin Ajan pyörä -sarja alkaa olla loppusuoralla. Luin juuri loppuun sarjan toiseksi viimeisen osan Towers of Midnightin. Sormet syyhyäisivät myös sarjan päätösosan pariin, mutta valitettavasti se ilmestyy näillä näkymin vasta vuoden 2013 alussa.

Towers of Midnight tarjosi paljon nostalgisia fiiliksiä. Kirjassa vedetään yhteen monia juonikuvioita, joille olen odotellut päätöstä ties kuinka kauan ja tapahtuu asioita, joita olen odottanut tapahtuviksi luultavasti miltei ensimmäisistä kirjoista lähtien. Jossain välissä kirjaa aloinkin jo pohtimaan, että mitä muuta viimeiseen kirjaan jää, kuin viimeinen taistelu, mutta onneksi Towers of Midnight loi myös onnistuneesti odotuksia tulevan suhteen.

Kirjana Towers of Midnight ei mielestäni ollut yhtä hyvä kuin The Gathering Storm, jossa etenkin Randin kuvaus teki minuun suuren vaikutuksen. Towers of Midnightissa Rand nähdään vain muiden silmin, joka oli toisaalta pienoinen pettymys, mutta toisaalta myös hyvä tehokeino. En tarkkaan osaa sanoa, miksi Towers of Midnight ei ollut aivan yhtä hyvä kuin edellinen Sandersonin viimeistelemä osa, mutta ehkä ainakin yksi syy on se, että The Gathering Storm oli kirjana yhtenäisempi ja siinä tuntui olevan oma juonikaarensa. Towers of Midnightissa kuljetetaan kaikkia juonia eteenpäin, josta toisaalta lukijana pidin, mutta josta kuitenkin kirja ehkä kokonaisuutena kärsi. Liian monet näkökulmat ja painotukset hajottivat tarinaa ja näin ollen tiettyä painotusta tai teemaa ei ole kuten edellisessä kirjassa.

Jossain vaiheessa myös pohdin, että ehkä tarina oli liian yllätyksetön. Lukijalle tarjotaan juuri sitä, mitä hän odottaakin, ilman yllätyksiä. On toki hienoa, että kauan odotetut asiat todella tapahtuvat, mutta toisaalta liika ennalta-arvattavuus ei ole hyvä asia. Asiat tuntuivat loksahtelevan paikoilleen turhankin nätisti. Toisaalta en kuitenkaan olisi toivonut enää asioiden pitkittämistä ja mutkistamista. Ehkä tämä on siis enemmänkin koko sarjaa koskeva ongelma - aikaa sitten luodut odotukset olisi voinut myös täyttää jo aikaa sitten ja luoda matkan varrella aina lisää aivan uusia odotuksia. Näin jännitys ja tarinan tuoreus olisivat säilyneet paremmin.

Kokonaisuudessaan Towers of Midnight oli loistava nostalgiatrippi. Harvoin kirja pudottelee tällaista määrää pitkään odotettuja tapahtumia lukijan syliin. Sain hykerrellä tyytyväisenä useaan kertaan ja hyvä etten välillä hihkunut ääneen bussissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti