Uuskummaa? Modernin fantasian antologia

Jokin aika sitten luin useamman vuoden hyllyssäni odotelleen Jukka Halmeen toimittaman Uuskummaa? Modernin fantasian antologia:n. Olin kirjan ostettuani lukenut siitä pari novellia ja unohtanut sitten hyllyyn. Oikeastaan hyväkin, että olin jättänyt kesken, sillä nyt kirja osui juuri oikeaan saumaan. Olen kuluneena vuotena koettanut tutustua ennakkoluulottomammin erityyppisiin fantasiateoksiin ja Uuskummaa oli loistava tapa tutustua edustamaansa lajityyppiin. Kirjan novellien kautta sain monia uusia kirjailijavinkkejä ja se herätteli innostustani uuskummaa kohtaan.

Niin, siis mitä uuskummaa? Jukka Halme avaa käsitettä kirjan esipuheessa muun muassa seuraavasti: "Kuten fantasian tai tieteiskirjallisuuden, myös uuskumman yksiselitteinen ja tarkka määrittely on melko hankalaa. Uuskumman on spekulatiivista fiktiota, jolla on pyrkimys lajityyppien välisten rajojen hämärryttämiseen ja korkeampaan kaunokirjalliseen ilmaisuun." (s. 10) Koska en oikeastaan pidä kategorioista tai niiden määrittelystä, saa käsitteen kuvailu jäädä tähän. Sen sijaan kiinnostuneet voivat jatkaa Wikipedian pariin.

Aiemmin lukemani Jeff VanderMeerin Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki on myös uuskummaa ja kyseisen kirjan innoittamana jatkoinkin tämän antologian kimppuun. Ambergrisin kiehtovien tarinoiden jälkeen VanderMeerin antologiassa oleva novelli Salainen elämä tuntui kuitenkin valitettan laimealta. Ehkä novelli olisi toisella hetkellä ollut kiinnostavampi - eli silloin kun en olisi turhaan haikaillut takaisin Ambergrisin pariin.

Omaksi suosikikseni kokoelmasta nousi China Mievillen voimakastunnelmainen Lemmikki. Novellissa urbaanissa maailmassa elävä noita luo itselleen voimaeläimen, joka osoittautuukin joksikin aivan muuksi, kuin mitä velho odotti. Velho koettaa hukuttaa iljettävän lemmikkinsä, mutta sinnikäs olento ei ole niin helposti nujerrettavissa.

Lueskelin myös muiden mielipiteitä novelleista ja monen mielestä Lemmikki tuntui olevan ällöttävä ja epämiellyttävä lukukokemus. Minusta tarina oli hyvin kiehtova ja novellin maailma kiinnostava. Toki tarina oli myös ällöttävä. Erehdyin yrittämään novellin lukemista lounastaessani, mutta jouduin luovuttamaan ja siirtämään kirjan sivuun. Ällöttävyydestään huolimatta (tai kenties jopa sen takia?) tarina oli todella hieno ja vahvisti ajatustani siitä, että Mievillen vastikään suomennettu Toiset täytyy ehdottomasti lukea.

Toinen erityisen mielenkiintoinen novelli oli Kelly Linkin Taikuutta vasta-alkajille. Parasta tässä oli tarina oudosta tv-sarjasta nimeltään Kirjasto, joka tuntui elävän omaa elämäänsä. Sarjaa näytetään televisiosta aivan satunnaisina aikoina eikä kukaan tiedä mitään sen tuotannosta tai näyttelijöistä. Sarjan päähenkilöäkin esittää jokaisessa jaksossa eri henkilö. Novelli itsessään tuntui kuitenkin tarpeettoman pitkäksi venytetyltä - sitä olisi voinut mainiosti tiivistää. Erityisen ärsyttävää tämä oli sen takia, että lopulta tarina loppui kuitenkin aivan kesken.

Oudoimman novellin tittelin saa Stepan Chapmanin Afasian valtionsalaisuudet. Esimerkkinä outoudesta lainaan tähän pätkän novellin alkupuolelta: "Musta Jäätikkö havaittiin ensimmäisen kerran Kangastusjärvellä vuonna 500 jAv (jälkeen Alban vallannousun). Ensimmäiset jäätikön kohdanneet afasialaiset olivat yksinkertaisia käsitteellisiä takkuja, joita sihahteli ja tihkui Epäilyksen Suolla norskuruohon seassa. Pieni höpsö niistäin sihahti olevaksi kuplivassa sinisessä ilmassa. Se avasi nuppisilmänsä ja näki, mitä siinä oli nähtävänä." (s. 116)

Musta Jäätikkö uhkaa siis Afasiaa ja Afasian hallitsijan Alban täytyy kohdata totuus itsestään ja tätä kautta pelastaa Afasia. Tässä apuna on muun muassa yhdeksän jalan mittainen, kaktuksista punottu Ronkkikuningas ja Afasian Salainen Piano pianorullineen. Outouksistaan huolimatta novelli oli toimiva kokonaisuus, jonka loppu oli yllättävän selkeä, eikä jättänyt hämmennystä jälkeensä toisin kuin esimerkiksi Mievillen Lemmikki.

Joukossa oli myös monia muita hienoja ja kiinnostavia novelleja, vaikka en niistä tähän kirjoitakaan. Kokoelman luettuani jäin miettimään, että olisi hienoa saada tälle antologialle jatkoa ja tutustua useampiinkin uuskumman edustajiin.