tiistai 2. elokuuta 2011

Heräilyä kesäunilta

Kesän hiljaiselon jälkeen yritän jälleen herätellä blogiani eloon. En ennättänyt kesän aikana lukea montaakaan kirjaa, mutta viime sunnuntaina luin viimein loppuun jopa kaksi: Robert Jordanin ja Brandon Sandersonin The Gathering Stormin ja Neil Gaimanin Neverwheren. Jälkimmäisen uudelleenlukua olin miettinyt jo pitemmän aikaa ja kun törmäsin kirjan englanninkieliseen pokkariversiooon Tukholmassa, en voinut vastustaa kiusaista, vaan nappasin kirjan matkaani.

Edellä mainittujen lisäksi olen lukenut loppuun vain Joe Abercrombien Ase itse:n. Ase itse oli ihan ok, ei suurimpia suosikkejani, mutta tarpeeksi kiinnostava, että luen luultavasti jossain vaiheessa seuraavankin osan. Tarina oli kuitenkin hieman liian rosoinen ja hahmot liian epämiellyttäviä ollakseen aivan minun makuuni.

Kesän jäljiltä minulla on edelleen kesken Enrique Morielin Ajattoman kaupungin varjot. Koetin eilen, luettuani muut keskeneräiset kirjat loppuun, jatkaa myös tätä kirjaa, mutta se tuntui toisiin verrattuna kuivakalta ja hengettömältä. Vetävämmän lukukokemuksen toivossa aloitinkin lukemaan Patrick Rothfussin The Wise Man's Fearia. Lisäksi odotan lähiaikoina saavani luettavakseni George R. R. Martinin A Dance with Dragonsin sekä Andrzej Sapkowskin Kohtalon miekan.

4 kommenttia:

  1. Lukulistallasi on erinomaisia kirjoja :) Ja tosiaan, Kohtalon miekan pitäisi ilmestyä ihan lähipäivinä...

    Harmi, ettei Abercrombie sykähdyttänyt, mutta hän kirjoittaa tosiaan aika rikkonaisista hahmoista.

    VastaaPoista
  2. Noiden lukulistalla olevien kirjojen suhteen on suuria odotuksia ja ainakin The Wise Man's Fear on alkanut oikein lupaavasti. Välillä on vain hieman haasteellista käsitellä niin tuhtia kirjaa, eli tästä näkökulmasta odotan pelonsekaisella mielenkiinnolla Martinin kirjaa saapuvaksi... Turha ainakaan toivoa, että se mahtuisi oven postiluukusta tipahtamaan. ;)

    VastaaPoista
  3. Minä pidin Neverwhere-kirjasta kovasti muutamia vuosia sitten. Pitäisi joku päivä lukea taas Gaimanilta jotain, mutta niin kuin jo johonkin toiseenkin blogiin olen lähiaikoina kommentoinut, Gaiman tuntuu olevan sellainen kirjailija jonka olemassaolon aina välillä unohdan kokonaan.

    VastaaPoista
  4. Minä totesin, ettei Neverwhere ollut aivan yhtä hyvä kuin teininä, mutta hieno kirja kaikesta huolimatta. Etenkin maanalainen Lontoo on paikkana hyvin kiehtova.

    VastaaPoista